• 20 syyskuu 2018 Avin valvonta paljastaa: Kunnat eivät noudata tilaajavastuutaan riittävän tarkasti
  • 20 syyskuu 2018 Varsinais-Suomen Yrittäjät edistää hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntämistä
  • 20 syyskuu 2018 Julkisissa hankinnoissa on koko Lapin etu että paikallisuus tarkoittaa koko maakuntaa – "Meidän ei ole pakko ostaa halvinta eikä ainakaan huonointa."
  • 06 syyskuu 2018 Yrittäjien Pentikäinen: Helsingin pitää yksityistää Palmia
  • 28 kesäkuu 2018 KKV huomautti Riihimäen ja Vaasan kaupunkeja kilpailuttamattomista hankintasopimuksista

Ota yhteys neuvontaan

Haluatko lisätietoja? Onko sinulla kysyttävää palvelusta?

Ota yhteys neuvontaan

Avoimuutta hankintapäätöksiin

3.3.2018

Avoimempi tiedottaminen rohkaisisi yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin, kirjoittaa Janne Pöysti.

Julkisia hankintoja sääntelevä hankintalaki uudistui viime vuoden alussa. Lakiuudistuksella haluttiin muun muassa parantaa pk-yritysten asemaa, jotta pienillekin yrityksille tarjoutuisi aiempaa paremmin mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin.

Viime viikolla julkistetun kyselyn perusteella näyttää siltä, että tavoitteeseen ei ole vielä päästy.

Helsingin Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät tekivät viime syksynä jäsenilleen kyselyn pääkaupunkiseudun kuntien julkisten hankintojen toimivuudesta. Kysely paljastaa, että yrittäjät eivät luota julkisten hankintojen tasapuolisuuteen. Monet yrittäjät epäilevät, että kunnissa erilaiset hyvä veli -verkostot ohjaavat sitä, miten ja mistä hankintoja tehdään. Yritykset myös kokevat, että kuntien hankintapolitiikka keskittyy vain lyhyen aikavälin kustannussäästöihin.

Yrittäjien epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin voi johtua siitä, että julkisia hankintoja ja niiden toimintamekanismeja ei tunneta tarpeeksi hyvin. Yrittäjien kokema epäluottamus on silti otettava vakavasti. Useissa tapauksissa turhista epäilystä päästäisiin eroon jo sillä, että kunnat perustelisivat tehtyjä hankintapäätöksiään nykyistä enemmän.

Avoimemman ilmapiirin luomisessa kuntien ylimmät virkamiehet ovat avainasemassa. Kunnat voisivat esimerkiksi kertoa, minkä takia ei käytetty tiettyjä hankintamenetelmiä tai miksi päätöksissä on päädytty juuri tiettyihin vertailukriteereihin.

Kunnat perustelevat tiedottamisen puutetta usein resurssipulalla. Avoimempi tiedottaminen rohkaisisi kuitenkin yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin, mikä taas parantaisi hankintojen laatua ja säästäisi veroeuroja.

Uudessa hankintalaissa suuri joukko julkisia hankintoja muuttui pienhankinnoiksi, joita ei tarvitse kilpailuttaa, kun kansallisten tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvot nousivat 30 000 eurosta 60 000 euroon.

Kunnat voivat kilpailuttaa myös tämän kynnysarvon alle jääviä hankintojaan. Näin monissa kunnissa tehdäänkin. Esimerkiksi Vantaalla kilpailutetaan kaikki yli 10 000 euron arvoiset hankinnat.

Tosin Vantaallakin tähän päädyttiin vasta paikallisen yrittäjäjärjestön puututtua alkuperäiseen esitykseen, jossa kilpailutus olisi tehty vasta yli 20 000 euron arvoisista hankinnoista.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain yhteensä noin 35 miljardilla eurolla, josta TEM:n arvion mukaan pienhankintojen osuus on noin kuusi prosenttia.

Avoin kilpailu laskee hankintojen arvoa tutkimusten mukaan noin 10–30 prosenttia. Pienhankintojen avoimilla kilpailutuksilla säästettäisiin vuositasolla julkisia varoja satoja miljoonia euroja.

 

Takaisin

Yhteistyökumppanit

Tietosuojaseloste